Sukukokoukset

Seuraava sukutapaaminen on 2024.

Aiemmat sukutapaamiset

Sukutapaaminen 2021

Yhdeksäs sukutapaaminen järjestettiin Finlandia Hotel Airport Oulun tiloissa Kempeleellä. Paikalle saapui lähes 40 sukuseuran jäsentä.

Tilaisuuden pääesitelmän piti FM Ari Kelehmainen. Aiheena oli Hallikaisten alkuvaiheet ja geneettinen sukututkimus. Esityksestä selvisi Kaavin Hallikaisten mahdollinen sukujuonto 1500-1600 -luvuilla. Katso esitys.

Tilaisuudessa kuultiin Topi Hallikaisen esitys Kaskimailta Kemijokivarteen eli kuinka Hallikaiset saapuivat Tervolaan. Katso esitys.

Sunnuntaina 25.7. vierailtiin Turkansaaren ulkoilmamuseossa tutustumassa entisajan elinkeinoihin ja elämänmuotoon Kemijokivarressa.

Sukutapaaminen 2018

Vuoden 2018 sukutapaaminen ja sukukokous oli kahdeksas virallinen sukutapaaminen. Sukutapaaminen järjestettiin 28.-29.7. Kylpylähotelli Kunnonpaikassa Siilinjärven Vuorelassa. Sukutapahtumaan saapui reilu 50 hengen sukulaisjoukko.

Tapaamisen pääesitelmän piti tutkija FT Jukka Partanen aiheesta ”Kaavin asuttaminen ja elämänmuodot Pohjois-Savossa Ruotsin vallan aikana”. Lisäksi saatiin selvitys Hallikaisten suvun DNA-sta, jonka mukaan suvun lähtöseutu on Suur-Jääsken pitäjä.

Lauantain virallisessa osuudessa, sääntömääräisessä kokouksessa sukuseuralle valittiin uusi hallitus. Toiminta painottuu edelleen suvun tarinoiden keräämiseen ja nuorempien sukupolvien innostamiseen sukuseuran toimintaa kohtaan.

Sukutapaamisen 2015 kuulumisia

Vuoden 2015 sukutapaaminen ja sukukokous oli seitsemäs virallinen sukutapaaminen. Sukutapaaminen järjestettiin 25.-26.7. Kylpylähotelli Kunnonpaikassa Siilinjärven Vuorelassa. Sukutapahtumaan saapui reilu 40 hengen sukulaisjoukko.

Lauantaipäivän virallisessa osuudessa, sääntömääräisessä kokouksessa sukuseuralle valittiin uusi hallitus. Hallitusta evästettiin sukuseuran toiminnan aktivoimiseen, suvun tarinoiden keräämiseen ja nuorempien sukupolvien innostamiseen sukuseuran toimintaa kohtaan.

Lauantai-illan ohjelmassa oli reilun kahden tunnin risteily Kallavedellä M/S Koskella aurinkoisessa suvi-illassa.

Tutustuimme kaskiperinteeseen ja vaskenvalantaan

Sunnuntaina vierailtiin Telkänmäen kaskiperinnetilaan. Opas kertoi kuinka kaskiviljely aloitettiin kaatamalla puut kesällä rasiin (puut kaadettiin ja jätettiin karsimatta) vuodeksi. Seuraavana kesänä kaadetut puut ja aluskasvillisuus poltettiin, jolloin puiden ja kasvillisuuden ravinteet vapautuivat tuhkan mukana maahan. Maan muokkaamiseen käytettiin aatraa ja risukarhia.

Kaskeamisen jälkeen maa oli viljelykelpoinen korkeintaan muutaman vuoden ajan kunnes se oli ravinneköyhä. Alue jätettiin luonnon varaan muutamaksi kymmeneksi vuodeksi ennen kuin se voitiin ottaa uudelleen viljelykäyttöön.

Savon kaskimailla on viljelty mm. ohraa, ruista, kaskinaurista ja pellavaa.

Torpan tuvassa tutustuttiin entisajan tarve-esineisiin, kuten separaattoriin, kirnuun, kahviprännäriin ja kangaspuihin. Savon muretta mukavasti huastellut paikallinen opas esitteli meille myös lötöt eli entisajan työjalkineet.

Retkeä jatkettiin Juutilan valimon valimomuseoon tutustumaan perinteisellä hiekkavalu- eli vasken valumenetelmällä tehtäviin tiukuihin ja kirkonkelloihin.

Entisajan maatalouksissa käytettyihin esineiden kuviin, nimiin ja käyttötarkoituksiin voit tutustua Suomen maatalousmuseo Saran kuukauden esineeksi nimetyillä verkkosivulla.